"Pieni mutta ylevä!"
 –naisääni Pepa Päivinen North Pipen konsertissa Juttutuvassa.


"Laitinen sommitteli jousellaan taitavasti himmeitä ja hämyisiä valööreitä ja kevyitä välähdyksiä. Abstraktit tekstuurikuviot alkoivat kuin huomaamatta väreillä, ja samalla emootiot heräsivät. Syntyi ajaton meditatiivinen tila, hiljaisuuden dynamiikka, joka heijasti yksinäisyyttä ja melankoliaa."
– Hannu-Ilari Lampila Morton Feldmanin teoksen Patterns in a Chromatic Field arviossa


"Sellisti Juho Laitinen pääsi nyt eturiviin. Raastavan jymeällä soololla. Väkevän vakuuttavasti. Poikkeavan maslakka makupala. Kokonaisuutta hienosti täydentävä. […] Finaalissa pantiin kehiin voimaa ja arsenaalia; The Secret Word. Päivinen puhkui baritoniinsa. Laitinen loihti alkuun avaruusmusaa, joka häipyi Kolin yöhön muuttuen avant gardismiseksi, vapaan jazzin hurjaksi menoksi. Mahtavaa soitantaa."
– Osku Rajala Pepa Päivinen North Pipen keikasta Koli Jazzeilla


"[Sellisti Juho Laitinen] teki kiitettävää työtä toteuttaen musiikkia ilmeisen objektiivisesti ja ihanteellisesti […]"
– Petrin kulttuuri- ja yhteiskuntablogi


"Another highlight was a semi-improvised program with Hanna Kinnunen, harpist Lily-Marlene Puusepp, cellist Juho Laitinen and actor Jussi Lehtonen. Featuring ruminative music by Markus Trunk, Kaija Saariaho, Michael Jarrell and Anne LeBaron, and improvised scenes around Shakespeare's Romeo and Juliet, the recital was given in the exquisite, remote hilltop Tervamäki chapel -- reached via an unintentional detour through a dairy farm -- the only ambient sound the wind in the pines. Truly a memorable atmosphere."
–Matthew Whittall WQXR-blogissa  


"Riikka Talvities konsert för cello, tre radior, live-elektronik och big band, On Air-line (2008), gick härvidlag en intrikat balansgång vilken ytterligare förstärktes av de disparata ljudåtergivningskällorna, som även om big bandet stundtals körde över Juho Laitinens förtjänstfullt trakterade cello mestadels smälte samman till en klangligt meningsfull helhet.
 
Hur radiobiten och det scenelektroniska elementet fungerade behövde man inte bry sin hjärna alltför mycket med. Det viktiga i sammanhanget var att Talvitie på ett lika tilltalande som innovativt sätt syntetiserat en modernistisk estetik med klart uttalade och underfundigt avfattade jazzformler."
–Hufvudstadsbladetin Mats Liljeroos arviossaan Tuusulanjärven kamarimusiikista


"[C]ellist–composer Juho Laitinen['s] dual virtuosity on cello and laptop – he had already demonstrated the former in James Tenney's 'Cellogram' in the festival's opening concert – were put to good use in his own 'More or less predictable waveforms' and in works by Keeril Makan and Oyvind Torvund."
–Calum MacDonald arviossaan Viitasaaren Musiikin aika -festivaalilta 2009, Tempo 1/2010


"Laitinen oli osannut valita harmonikalle, sellolle ja klarineteille jännittävän monipuolisen, aina uusia ilmaisumoodeja avaavan ohjelmiston. Painokkainta antia oli Sofia Gubaidulinan In croce, pyhyyden kaipuun ja repivän kärsimyksen täyttämä sielunvaellus sellolle ja harmonikalle. Hyvin henkistynyt teos oli myös Giacinto Scelsin Maknongan. Kun Laitinen soitti ja lauloi sen yksiäänistä, tiibetiläishenkistä pyhää laulua, saattoi todella kuvitella sen olevan sykkivä, ylipersoonallinen kaiku "ikuisesta sointiuniversumista"."
–Hannu-Ilari Lampila Helsingin Sanomien arviossaan Kallion nykymusiikkipäivien konsertista 24.1.2010


"The only non-student composition performed this afternoon was Christian Wolff's "For 1, 2, or 3 People" (1964), and it was performed by Wolff, Finnish cellist Juho Laitinen and baritone Thomas Buckner. Wolff has such a relaxed air about him and his music that I always find it very enjoyable when he performs his own work. This piece makes plenty of room for space and texture and freedom, which was capitalized on by these three. Laitinen was exceptionally focussed and creative, and the resonance not only of the acoustics but also of the aesthetic philosophies between these three performers turned this composition into simpatico mischief and delight, with a dynamic emphasizing interaction over notation."
–Andrew Choate, Facsimile Magazine 12/2009, arviossaan Ostrava Days 2009:n konsertista


"Laitinen tuo jälleen uutta särmää kokonaisuuteen. Sellisti on meritoitunut uuden konserttimusiikin ja taide-improvisaation parissa, mutta eipä sähköinen rytinäkään tunnu vieraalta."
–Pentti Ronkanen, Suomijazz.com 1.12.2009. Pepa Päivinen North Light -levyn arvio.


"Juho Laitisen vivahteikas sellosoolo Paw marks -sävellyksessä oli hienoa kuultavaa."
–Pirkko Konkka, Länsi-Suomi 30.9.2008. Arvio Alberon konsertista Raumalla. 





"Loistavan Albero-yhtyeen sellisti Juho Laitinen oli pääosassa Riikka Talvitien puolituntisessa On Air- 
line-teoksessa. Kolme vanhaa radiota ja live-elektroniikka toivat omat mausteensa, mutta jäivät lopulta 
vähäiseen rooliin. Teos kesti kuitenkin komeasti sirpaleisen rakenteensa. Tyystin erilaisista osasista rakentui 
kiehtova kokonaisuus, jonka olisi halunnut kuunnella heti uudelleen."


- Pentti Ronkanen, Keskisuomalainen 8.7.2008. Arvio Riikka Talvitien kantaesityksestä UMOn kanssa Viitasaaren musiikin aika -festivaalilla.





"Sellisti Juho Laitisen tehtävänä oli vastata radioiden ärsykkeisiin ja kehitellä niiden vaikutuksesta musiikillisia ideoita [...] Laitinen oli nopea ja valpas ja reagoi herkästi ympärillä tapahtuviin ääni-ilmiöihin."


- Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat 9.7.2008





"Juho Laitinen esitteli sellon äänellisiä mahdollisuuksia täysverisellä virtuositeetilla. Sanalliset kommentit säveltäjistä ja teoksista tekivät konsertista todella nautittavan [...] Illan taiteilijalla on upea ura edessään."


- Pentti Tynkkynen, Uutisvuoksi 26.10.2007. Arvio kotimaan soolokiertueen konsertista Imatran konserttihovissa.





"Pianisti Eveliina Kytömäen ja sellisti Juho Laitisen konsertti oli malliesimerkki omaperäisestä, tyylikkäästä ja linjakkaasta ohjelmavalinnasta. [...] Alusta asti kävi selväksi, että Kytömäki ja Laitinen ovat tehtävänsä tasalla. Ensinnäkin soitinten balanssi oli erinomaisessa jamassa, samoin rytminen synkroni, jota sai ihailla eritoten rytmisesti tiiviissä [Englundin sonaatin] kakkososassa. Konsertti jatkui Morton Feldmanin soolokappaleella Intersection 4, jossa Laitisen laaja kokemus modernin musiikin parissa pääsi oikeuksiinsa. Sävellys on kirjoitettu graafisella notaatiolla, jonka salaisuuksiin Laitinen oli selkeästi syvällisesti perehtynyt. [...] Elliott Carterin sonaatti päätti hienon konsertin. Laitisen ja Kytömäen yhteissoitto ei jättänyt tilaa arvailuille ja se oli kaikkein komeimmillaan teoksen huikeassa loppunousussa [...]"
- Matti Lehtonen, Turun sanomat, 17.3.2006. Arvio resitaalista Turun Sibelius-museossa.





"Uskallan väittää, että kotimainen Cobra-bändi oli Zornin uran parhaita [...] Alkuvuoden merkittävin musiikillinen tapaus Umo Jazz Housessa."


- Jukka Hauru, Helsingin Sanomat 9.3.2006. Arvio John Zornin Cobran esityksestä säveltäjän johtamana Musica Nova -festivaalilla.





"[...] cellist Juho Laitinen made a serious impression in a fine series of recitals last year."
- Steve Smith, TimeOut New York, 12.1.2006.





"... cellisten Juho Laitinen gör i praktiken en av hela föreställningens viktigaste och mest stämningsskapande insatser."
- Henrik Jansson, Vasabladet, 4.2.2004. Arvio Åbo svenska teaternin produktiosta Sången av Själö


ja mausteeksi jotain aivan muuta:

"[Sound Dentistryn] tuotos oli perin ohjaamattoman tuntuista teknokukkoilua, teknillistä brassailua ja lähinnä hetkellisten mielijohteiden vaikutuksesta tehtyä kahden miehen show'ta […]

Laitinen oli jousisoittajana suorastaan epätyydyttävä tämän tason estradille. Nautittavuuskynnys alittui isosti epävarmaa sellon tai stick basson jousisoittoa kuunnellessa, joka koostui lähinnä hälyäänistä ja flasolettisoinneista, eli huiluäänistä mensuurin helpoiten soivista kohdista […]

Suomalaiset muusikot hajottavat liikaa voimiaan - kokeillaan sitä ja tätä, ja hyvätkin ideat jätetään epäkypsinä puoliväliin ja rynnätään jo uusiin eksperimentteihin. Syvällisempi keskittyminen toisi varmasti antavampia tuotoksia ja kuunteluelämyksiä."
– Antti Suvanto, Jazzrytmit, 13.6.2010. Arvio konsertista Kerava Jazz -festivaalilla